Seurakunta on Jarille tärkeä

 

”Olen perheenisä Valkeakoskelta, kuljetusalan yrittäjä”, esittelee Jari Einola itseään. Työ vie ison siivun miehen elämästä, joskin hän laskee työn harrastustensa joukkoon. Sen lisäksi aikaa liikenee ulkosalla puuhailuun, seurakunnan toiminnassa mukana olemiseen, matkailuun sekä tietysti myös miehekkäästi sohvalla löhöilyyn.

Jari tuli uskoon seitsemänvuotiaana pojanvintiönä Hakalan rannassa pidetyllä lastenleirillä. Siellä opetettiin, että jokaisen täytyy itse tehdä oma uskonratkaisunsa, ei ole oikopolkuja taivaaseen. Jari kertoo kokeneensa tuolloin, että hänenkin täytyy ratkaisunsa ja valintansa tehdä, vaikka siinä iässä synnit eivät kovin suuria vielä olleetkaan. ”Tänne asti se on kantanut”, Jari huokaisee ja jatkaa, että aina matkanvarrella tosin joutuu uudestaan tekemään tiliä elämästään.

Jari oli leikki-ikäinen, kun hänen vanhempansa tulivat uskoon. Heidän mukanaan Jari kasvoi rakastamaan seurakuntaa. Edelleenkin seurakunta on tärkeä; Jari paljastaa tekevänsä sen eteen enemmän hommia kuin kotonaan kotitöitä. Vuosikymmenet hän on palvellut vanhimmistossa ja hallituksessa. Erilaisten velvollisuuksien lisäksi hän kokee saavansa seurakunnasta hengenravintoa ja uskovien yhteyttä. Jari lie lukenut tutkimuksia, joissa todetaan vapaaehtoistyötä tekevien olevan muita onnellisimpia, koska hän toteaa: ”Sitä kautta voin olla avuksi muille.”

Ikämiessarjaan ehtineenä Jari iloitsee, että usko antaa turvaa, kun tietää, missä on määränpää silloin, kun aika jättää. Sen lisäksi jokapäiväisessä elämässä usko Jeesukseen kulkee kaikessa mukana. Jari on huomannut saavansa ylhäältä apua ja rukousvastauksia niin arkipäiväisiin kuin hengellisiinkin asioihin ja omaan elämäänsä, ”kun vain rohkeasti pyytää”, hän lisää. Hän rohkaisee rukouksessa jättämään Jeesukselle sairaudet, huolet ja murheet – silloin ne voi itse unohtaa ja jättää Herran haltuun, kuten sanonta kuuluu. Elämänkoulussa Jarin eteen on tullut raskaitakin oppitunteja, mutta Jumalan avulla hän on selvinnyt läksyistään. Psalmi 23 on lähellä hänen sydäntään: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta puutu. Viheriäisille niityille Hän vie minut lepäämään…” Kokemuksen syvällä rintaäänellä Jari vakuuttaa, että erämaavaiheiden jälkeen ymmärtää entistä enemmän Jumalan huolenpidosta.

Tien päällä ollessaan Jari ravitsee sieluaan reippailla hengellisillä lauluilla. Hän kuuntelee erityisen mielellään uusia sovituksia, joita on tehty Vanhoista Kunnon Lauluista. Varsinkin Palo –yhtyeen ja Wonderful Landin biisit saavat Jarin innostumaan: heidän mukanaan on mukava laulaa hytti raikuen ja samalla syventyä laulujen sanomaan.

”Jumala on uskollinen, Häneen voimme turvata joka päivä ja joka asiassa. Hän ei hylkää meitä. Rohkaisen kaikkia lukijoita mukaan seurakuntaan ja sen toimintaan. Jokaista tarvitaan, jokaisella on oma paikkansa. Se, mitä me teemme Jumalalle, ei ole mistään muusta pois. ” Näin kuuluvat Jarin terveiset kaikille lukijoille.