Raamattu kertoo, että Jeesus antoi ihmisten tulla kuulemaan hänen opetuksiaan, vaikka oli aikonut mennä lepäämään. Päivän kuluessa opetuslapset aikoivat hätistellä ihmiset pois, mutta Jeesus toppuutteli heitä sanoen: ”Antakaa te heille syötävää!” Opetuslapsilla oli tyhjät kädet, mutta onneksi löytyi pieni poika, jonka eväillä hoidettiin tämä ruokailupulma. Jeesus ruokki viidellä leivällä ja kahdella kalalla 5000 miestä, lisäksi naiset ja lapset. Korona-aikaan sellainen väkimäärä ei saisi edes kokoontua yhteen, koska seurakuntien tilaisuudet ovat pienimuotoisia turvallisuussyistä.

Seurakuntaa verrataan usein perheeseen, jossa jokaisella on oma paikkansa. Kaikki tiedämme, miten tärkeää perheen on kokoontua saman pöydän ääreen ruokailemaan, luomaan yhteyttä ja vaihtamaan kuulumiset. Siitä on turvallista jalkautua omiin haasteisiin ja velvollisuuksiin. Viime kuukausina moni on kaivannut tätä yhteistä Sanan äärelle kokoontumista, hengellisen ravinnon tankkausta seurakunnassa. Nykyteknologia on mahdollistanut mm. livelähetyksiä, jotka tuovat elämänleipää kotisohvalle asti; eräänlainen viiden leivän ja kahden kalan ihme sekin!

Kunhan maailma asettuu normaaliin päiväjärjestykseen, on jälleen aika täyttää rukoushuoneet ja temppelit viimeistä sijaa myöten. Ehkä sitten osaamme arvostaa entistä enemmän uskovien yhteyttä, seurakuntaa ja siellä jaettua Jumalan Sanaa. Jospa sana kiirisi ympäristöön: Jeesus toimii siellä, synnit annetaan anteeksi, rukouksiin vastataan. Toivottavasti ketään ei hätistellä etsimään sielulleen ravintoa muualta, vaan Jeesuksen ohje toteutuu: ”Antakaa te heille syötävää!” Siihen riittää vaatimattomatkin eväät, kunhan Jeesus saa ne siunata. ”Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.” (Matt.4:4)

( l-me)

Kuvan puureliefi Aulis Huggin käsialaa